Me

 

Olemme Havannalaisiin omistautunut perhe Akaan Viialasta. Viiala sijaitsee noin ½ tunnin matkan päässä/ noin 30km Tampereelta etelään. Asumme uudessa omakotitalossa maaseudun rauhassa mukavassa kunnassa. Perheessämme asustaa neljä kaksijalkaista; vanhemmat Tanja (`69) ja Marko (`68) sekä lapset Aleksi (`92) ja Linda (`96). Vanhin tyttäremme Ida-Emilia (`90) asuu Helsingissä. Perheeseemme kuuluvat nelijalkaiset perheenjäsenet havannalaiset Waltzu, Rölli, Fiina, Ransu, Ariel, Kukka, Koda ja Unna.

 

Koiraharrastus ja rakkaus eläimiin, erityisesti koiriin sai alkunsa jo lapsena. Lapsuudenkodissani oli paljon eläimiä, taskukenguruista hevosiin, kissoihin ja koiriin. Eläimet ovat olleet aina lähellä sydäntäni. Koiraharrastus on meille elämäntapa ja havannat perheenjäseniämme. Koiriemme hyvinvointi on meille erityisen tärkeää. Uusi kotimme on pitkälti suunniteltu koiraperheen tarpeita vastaaviksi. Ulkona meillä on monta hehtaaria omaa maata (peltoa ja metsää), missä koirat saavat juosta vapaana, liikkua ja temmeltää, olla mukana kaikissa meidän puuhissa. Näiden sydäntenvaltaajien kanssa harrastamme lisäksi mm. näyttelyitä ja agilityä.

 

Ennen lapsien syntymää koirinamme oli tiibetinspanielirouvat ”Pitsi” ja ”Padi” sekä phalenenarttu ”Panda”. Lasten synnyttyä keskityimme omaan jälkikasvuumme ja koirien kasvatustyö jäi sivuun. Lasten kasvettua jo isommiksi ja osan jo nyt lennettyä pesästäkin, on rakas harrastus taas noussut osaksi elämäämme. Koirarotu vaihtunut havannankoiraksi ja tämä ihana rotu on hurmannut meidän perheen kokonaan.

 

Olen käynyt Kasvattajan peruskurssin v.1987 ja Kasvattajan jatkokurssin v.2008. Olemme kasvattaneet 4 tiibetinspanielipentuetta v.1989-1991, yhden phalenepentueen v.1992 ja ensimmäisen havannankoirapentueen v.2008.

 

Sain kennelnimen Nicolen vuonna 1990. Kennelnimen historia liittyy silloisen tiibetinspanielini nimeen (Pir-Pauken Nicole eli ”Pitsi”). ”Pitsi” ei suinkaan ollut ensimmäinen koirani, mutta ensimmäinen kääpiökoirani. Ensimmäisen koirani sain 12-vuotiaana. ”Nelli” oli saksanpaimenkoira ja sen kanssa harrastimme tokoa ja jonkun verran näyttelyitä.  Mieheni lisättiin kennelnimen toiseksi haltijaksi vuonna 1992. Olemme allekirjoittaneet SKL:n kasvattajasitoumuksen. Olemme jäseninä Suomen Kennelliitossa, Havannalaiset Ry:ssä, Sukoka Ry:ssä, Suomen Kääpiökoiratyhdistyksessä ja Toijalan Seudun Koirakerhossa.

 

 

Pennut

 

Kasvatustyömme tapahtuu pienimuotoisesti kotioloissa perheen keskellä. Pentueita syntyy harvakseltaan ja tarkkaan harkituista yhdistelmistä, joista on aina pyrkimyksenä jättää jotain myös itselle tulevaisuuden kasvatustyötä ajatellen joko omaan kotiimme tai useimmiten sijoitukseen yhteistyökykyiseen perheeseen. Tavoitteenamme on kasvattaa terveitä, hyväluonteisia havannankoiria rakastaviin koteihin lemmikeiksi, harrastuskavereiksi ja rakastetuiksi perheenjäseniksi.

 

Pentuetta suunnitellessamme pyrimme huolellisesti valitsemaan nartullemme sellaisen uroksen, joka sopii sille parhaiten luonteen, tyypin, sukutaustan ym. eri ominaisuuksien perusteella. Näyttelymenestys on kiva lisä, mutta ei tärkein asia jalostusvalintoja tehdessä. Kysyn usein muiden kokeneempien, pitkään havannalaisia kasvattavien kasvattajien mielipidettä miettimilleni yhdistelmille, sillä heillä on monesti arvokasta tietoa koirien sukutaulussa olevista esi-isistä

ja -äideistä. Käytämme jalostukseen ainoastaan terveitä ja tutkittuja koiria (silmä- ja polvitarkastus).

 

Pennut kasvavat keskellä perheen arkielämää, tapaavat ihmisiä ja oman perheen koiria. Pennut luovutetaan aikaisintaan 8 vkon ikäisinä eläinlääkärin tarkastamina, mikrosirutettuina ja rekisteröitynä. Uusi omistaja saa mukaansa hoito-ohjeet ja pentupaketin, joka sisältää tarvikkeita ja penturuokaa ensimmäisiksi viikoiksi. Maksamme uuden omistajan ensimmäisen vuoden jäsenyyden Havannalaiset Ry yhdistykseen.

 

Toivomme uusilta omistajilta aktiivista yhteydenpitoa. Haluamme seurata koiriemme jälkeläisten elämää niiden koko loppuelämän ajan.

          

-Tanja

 

 

ÄLÄ OSTA REKISTERÖIMÄTÖNTÄ PENTUA!

 

· Rotukoiralla on aina rekisteritodistus, ilman rekisterikirjaa/paperiton koira koira on aina sekarotuinen. Kennelliiton kasvattajasitoumuksen allekirjoittanut kasvattaja voi rekisteröidä pennun EJ-rekisteriin (ei jalostukseen-rekisteri), joten esimerkiksi ns. pikkuvikaisella kotilemmikkikoirallakin on aina rekisterikirja.

 

· Rekisteritodistuksen puuttumiseen on aina joku syy (liian tiheä pennuttaminen, sekarotuinen pentue, sairaat vanhemmat tms.)

 

· Ostaessasi rekisteröimättömän pennun saatat olla mukana tukemassa pentutehtailua tai Suomessakin esiintynyttä pentujen salakuljetusta.

tanjaMarkoidaalluLindarölliariel 8vko

KUKKA

Koda

Unna